Solfeggio · FA
639Hz
Solfeggio-kertomus: yhteys
Puolen oktaavin askel ylöspäin. Tästä eteenpäin luku on soiva tila, ei enää viritys.
Äänikuvio · n 6.08 · m 9.73
Mitä vaihdettaessa tapahtuu
Tämä ei ole enää jälkiviritystä.
Noin kuusi puolisäveltä, siis puoli oktaavia — suurin mahdollinen etäisyys yhden oktaavin sisällä. C-sävellajissa oleva kappale päätyy suunnilleen fis-sävellajiin. Sointi on selvästi kirkkaampi, rummut ja suhuäänet tulevat eteen.
Alkuperä
Mistä nimi tulee
Tavut Ut, Re, Mi, Fa, Sol, La ovat peräisin Guido Arezzolaiselta 1000-luvulta. Hän otti latinankielisen hymnin säkeiden alkutavut ja teki niistä ensimmäisen käyttökelpoisen tavan nimetä melodioita sen sijaan, että niitä olisi vain laulettu perässä. Tuosta ”Ut–Re–Mistä” tuli nykyinen ”Do–Re–Mi”.
Mitä Guido ei tehnyt: hän ei liittänyt tavuihin hertsilukuja. Hertsin käsitettä ei silloin ollut, eikä sitovaa viritystäkään. Tiettyjen taajuuksien liittäminen näihin tavuihin on huomattavasti myöhäisempää eikä ole peräisin keskiajalta — niin usein kerrotaan, mutta lähteet siihen ovat uudelta ajalta.