Solfeggio
963Hz
Solfeggio-kertomus: ykseys
Sarjan korkein luku. Yli oktaavin standardin yläpuolella — asteikon pää.
Äänikuvio · n 7.47 · m 11.94
Mitä vaihdettaessa tapahtuu
Tämä ei ole enää jälkiviritystä.
Yli 1350 senttiä, siis enemmän kuin täysi oktaavi. Kaikki kuulostaa kirkkaalta, ohuelta ja tiiviiltä; bassot menettävät perustansa. Tämä ei ole arvostelu lukua kohtaan vaan etäisyyden seuraus: se joka sen valitsee, tietäköön kantavansa musiikin kauas siitä, missä se äänitettiin.
Alkuperä
Mistä nimi tulee
Tavut Ut, Re, Mi, Fa, Sol, La ovat peräisin Guido Arezzolaiselta 1000-luvulta. Hän otti latinankielisen hymnin säkeiden alkutavut ja teki niistä ensimmäisen käyttökelpoisen tavan nimetä melodioita sen sijaan, että niitä olisi vain laulettu perässä. Tuosta ”Ut–Re–Mistä” tuli nykyinen ”Do–Re–Mi”.
Mitä Guido ei tehnyt: hän ei liittänyt tavuihin hertsilukuja. Hertsin käsitettä ei silloin ollut, eikä sitovaa viritystäkään. Tiettyjen taajuuksien liittäminen näihin tavuihin on huomattavasti myöhäisempää eikä ole peräisin keskiajalta — niin usein kerrotaan, mutta lähteet siihen ovat uudelta ajalta.