Taajuudet
Kymmenen lukua.
Kymmenen muotoa.
396:sta 963 hertsiin. Mistä kukin luku tulee, mitä siihen liitetään — ja mitä musiikille oikeasti tapahtuu vaihdettaessa.
Vedä liukusäädintä. Kuvio ei ole ristihäivytys vaan laskettu: se mitä näet, noudattaa samaa kaavaa kuin oikea Chladnin levy.
Verdin viritys
Kone
Taajuusvaihteisto
0,00 Cent
440,0 HzLähde (esimerkki)
440 Hz±0,0 Hz
L RKaaviokuva. Sovelluksessa uudelleenviritys otetaan käyttöön heti; mitatun musiikin pieniin muutoksiin mukaudutaan hitaasti.
Kuva sovelluksesta — tämä käyrä on esittely; sovelluksessa se näyttää oikean, mitatun äänen.
Viritystasot
Kolme vireettä, jotka ovat lähellä toisiaan
Tässä on kyse jälkivirityksestä, ei transponoinnista: näiden kolmen matalimman ja korkeimman välillä ei ole viittäkymmentä senttiä — puolen puolisävelen verran. Kappale pysyy siinä missä oli ja vaihtaa vain väriä.
Solfeggio
Seitsemän lukua, joilla on oma historiansa
Nimet juontuvat Guido Arezzolaisen solmisaatiotavuista (1000-luku). Luvut itse ovat selvästi nuorempia: kiinteiden hertsiarvojen liittäminen näihin tavuihin on uuden ajan asia eikä ole peräisin keskiajalta. Viritystasoksi valittuna ne siirtävät musiikkia huomattavasti kauemmas — jokaisella sivulla kerrotaan tarkalleen kuinka paljon.
Kuule ero.
Luvut kertovat vain puolet tarinasta. Toisen puoliskon kuulet itse.
